Nolla

Toisinaan on tunne oon hukkumassa hiekkaan
 Toisinaan on tunne oon nukkumassa miekkaan
 Toisinaan on tunne en tiennytkään mitään
 Toisinaan on tunne en täyttänyt ketään
 Minä hikoilen niin, puku painaa,
 maahan painaa
 Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois
 Kunnes sä laulat mun itkuni pois
 Kunnes laitat valon lamppuuni, päästät irti nesteeni
 Suutelet tämän ikävän pois
 Olen nolla
 Toisinaan on tunne tiet muuttuneet mustiksi
 Toisinaan on tunne, Musti Kerberokseksi
 Toisinaan on tunne oon täällä vaan kokeeksi
 Kauanko se kestää, kun se murtuu,
 maahan sortuu
 Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois
 Kunnes sä laulat mun itkuni pois
 Kunnes laitat valon lamppuuni, päästät irti nesteeni
 Suutelet tämän ikävän pois
 Olen nolla
 Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois
 Kunnes sä laulat mun itkuni pois
 Kunnes laitat valon lamppuuni, päästät irti nesteeni
 Suutelet tämän ikävän pois
 Kunnes sä riisut
 Kunnes sä laulat
 Kunnes laitat valon
 Suutelet tämän ikävän pois