Seitsemän Meren Luopio

Hei, revin käsistä känsiä
 en ole soutanut aikoihin
 Laivan ja meren karhuna
 säästän voimani taistoihin
 Ei kruunua eikä valtaistuinta
 satama tuulta vain tarjoaa
 Purjehdus jatkuu, lastiksemme
 kelpaa kulta ainoastaan
 Niin monen matkalla kuolo kohtaa
 Ajan roistoraukkani surmaan
 Nousen laivaan varusteltuun
 Veri vetää jo taisteluun
 Olemme joutuneet viikkoja
 ilman ruokaa merellä seilaamaan
 Miehet verenhimoiset taas
 ryhtyneet keskenään kahnaamaan
 Kunnioitustako vai pelkoa
 sitä minä tiedä en
 Olen edelleen johtaja
 alla lipun pääkallomerkkkisen
 Ei meri anna rikkautta
 mutta jälkensä se jättää.
 Uurteet ja arvet kapyyseissa
 kateutta herättää
 Olen matkalla kuoloa kohtaan
 Ajan roistoraukkani surmaan
 Nousen laivaan varusteltuun