Pahan tarha

Annatko anteeksi, eilen oli pakko mennä taas
 Luulin on sen aidan takana todellinen maa
 Oisin sen kanssasi jakanut kyllä myöhemmin
 Mutta aita on aina ensin ylitettävä yksin
 Ja juoksin harhaan, mutta polun vain löytää ken kokeilee
 Kuin kesän varsaa mua kaatavat kivet maa heittelee
 Jos pahan tarhaan minä vangiksi joudun pian pakenen
 Anteeksi armaat, mutta totuuden näkee vain ken antaa katseen vaeltaa
 Kerroit, ken sokeena juoksee niin kaiken kadottaa
 Silti anna mun mennä mä hetken vain tahdon taivaltaa
 Sieluuni karttoja piirtää ja mennä merten taa
 Sillä kerran, vain kerran, nuo niityt minulle kukoistaa
 Ja juoksin harhaan, mutta polun vain löytää ken kokeilee
 Kuin kesän varsaa mua kaatavat kivet, maa heittelee
 Jos pahan tarhaan minä vangiksi joudun pian pakenen
 Anteeksi armaat, mutta totuuden näkee vain ken antaa katseen vaeltaa