Vähän ennen

Väritön aamu, järven syleilyssä heinät ui
 Sumuseinä värähtää
 Kerrotaan, et siitä asti kun se tapahtui
 Vesi on ollut tyyni kuin jää
 Oli tyttö kuin ulpukankukka
 Ja poika niin kuin vedessä valo
 Päivien palo täynnä kummaa supinaa
 Niin vaikeata unohtaa
 Ja kaikki kuitenkin turhaa, hetkessä turhaa
 Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen, hei
 Olit kai sekaisin kun luulit hän sua rakasti
 Hänhän vain tahtoi sut mukaan
 Näen sen illan tarkalleen niin kuin se kuvaillaan
 Tähdet päiden päällä kiikkuu
 Vesi väsyy, lämpö pohjaan katoaa
 Aallot vaivalloiseen liikkuu
 Miten kylmä kohmettaakin nopeaan
 Ulpukanvarret ja huulet
 Kukaan ei kuule huutoa väsyvää
 Taas vaikeampi hengittää
 Nyt tiedät kaikki on turhaa, hetkessä turhaa
 Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen, hei
 Olit kai sekaisin kun luulit hän sua rakasti
 Hänhän vain tahtoi sut mukaan
 Ja niin kauan, miksi niin kauan
 Sä elit kammoksuen tätä päivää, hei
 Miltä se tuntuu nyt kun veres kohta kylmennyt
 Suhisee korvissas hiljaa
 Ja vähän ennen
 Sä toivot että joku jossakin
 Sun takias vuosia pukeutuis mustaan
 Ja heräisi öisin sua ikävöimään
 Kuka nimeäs huutais
 Aivan turhaan, kovaa ja turhaan
 Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen, hei
 Olit kai sekaisin kun luulit hän sua rakasti
 Hänhän vain tahtoi sut mukaan
 Ja niin kauan, miksi niin kauan
 Sä elit kammoksuen tätä päivää, hei
 Miltä se tuntuu nyt kun veres kohta kylmennyt
 Suhisee korvissas hiljaa
 On niin turhaa, kaikki on turhaa
 Kun vedät piinatut keuhkosi täyteen, hei
 Olit kai sekaisin kun luulit hän sua rakasti
 Hänhän vain tahtoi sut mukaan
 Ja niin kauan, miksi niin kauan
 Sä elit kammoksuen tätä päivää, hei
 Miltä se tuntuu nyt kun veres kohta kylmennyt
 Suhisee korvissas hiljaa