Voimanainen

Mä oon liian nuori ja liian vanha
 Liian paksu ja liian laiha
 Huudan aina liian kovaa
 Enkä kuitenkaan uskalla puhua koskaan
 Ylikunnon ja laiskuuden välillä seilaan
 Kun muut luo uraa ja mä sohvalla makkaan
 Ansaitsen liikaa ja liian vähän
 Enkä koskaan lahjoita mihinkään hyvään
 Mä oon voimanainen
 Voimanainen
 Ihan sama mitä ne tuol huutelee
 Mä laitan luurit kii en jää kuuntelee
 Luovuttajana mä tavaroita pakkaan
 Se ei halunnukkaa enää kutsuu mua rakkaaks
 Mut eihän se oo ihme ku osaan vaan hajottaa
 Se löytää varmaan jotain kauniimpaa
 Mä oon voimanainen
 Voimanainen
 Ihan sama mitä ne tuol huutelee
 Mä laitan luurit kii en jää kuuntelee
 Voimanainen
 Mä oon voimanainen
 Ihan sama mitä ne tuol huutelee
 Mä laitan luurit kii en jää kuuntelee
 Voimanainen
 Voimanainen (mä oon voimanainen)