Vanha holvikirkko

Jo ilta tullut on
 Urut soi, kylä nukkuu
 Vain vanhan holvikirkon muurit kuulee musiikin
 Soi parvelta nyt Bach
 Kaaret varjoihin hukkuu
 Ja urkurina poika holvikirkon kanttorin
 Kun tienoon valot kaikki
 Jo silmänsä sulkee
 Hän pyhäpuvussansa hiipi kirkkoon hiljaiseen
 Ja yöhön kesäiseen
 Fuuga kauniina kulkee
 Hän kanttoriksi aikoo, vaikka soittaa itselleen
 Jos kerran, hän toisillekin soittaa näin saa
 Se unta on vielä, mutta innostavaa
 Kun kerran urut soivat
 Ja kellot huminoivat
 Ne kertoa sen voivat, mitä toivoi hän
 ♪
 Taas sunnuntaina saa
 Isä kanttorivuoron
 On häät ja pauhu mahtava nyt kaikkialle soi
 Tuo poika toiveissaan
 Kuulee laulavan kuoron
 Ja soinnut, jotka taivaankaareen asti nousta voi
 Hän vielä nuori on
 Mutta oottaa jo aikaa
 Kun kaikkialta kansa saapuu häntä kuulemaan
 Voi kuinka kunniaa
 Vanhat holvit nuo kaikaa
 Hän toivoo, että kauniina soi fuuga ainiaan
 Jos kerran, hän toisillekin soittaa näin saa
 Se unta on vielä, mutta innostavaa
 Kun kerran urut soivat
 Ja kellot huminoivat
 Ne kertoa sen voivat, mitä toivoi hän