506 ikkunaa

Alakerran vanha piika joka päivä maahan polvistuu
 "Pennies from heaven", se rukoilee
 Kuulakärkikynällä se pidemmäksi piirtää kämmeneen
 Elämänviivan liian lyhyen
 Mä ikkunoita putsailen
 Mä ikkunoita putsailen
 Runoilija vihdoinkin on saanut vuokrakämpän itselleen
 Aamuvirtsa sen tuoksuu musteelle
 Se krapulassa ovi auki wc-pöntöllä istuu ja kiroilee
 Ja tiuskii syntyvälle kirjalleen
 Mä ikkunoita putsailen
 Mä ikkunoita putsailen
 506 ikkunaa
 Tässä talossa on kaikkiaan
 Niitä puhtaaksi kai milloinkaan en saa
 506 ikkunaa
 Kun ruudun viimeisen valmiiksi saan
 Niin alusta täytyy mun taas aloittaa
 Yläkerran leskirouva joka kerta osaa minut yllättää
 Se pukeutuu vain käsiinsä
 On kampaajalla insinöörin hiuksia päiväkirjan välissä
 Se lattialta niitä kähveltää
 Mä ikkunoita putsailen
 Mä ikkunoita putsailen
 Mä joka päivä taivasalla ikkunoita työkseni puhdistan
 Ja keinun maan ja taivaan välissä
 Kun puluparvi paskantaa, niin jonkunhan se täytyy jäljet pyyhkiä
 Kas, sellaista on elämä
 Mä ikkunoita putsailen
 Mä ikkunoita putsailen
 506 ikkunaa
 Tässä talossa on kaikkiaan
 Niitä puhtaaksi kai milloinkaan en saa
 506 ikkunaa
 Kun ruudun viimeisen valmiiksi saan
 Niin alusta täytyy mun taas aloittaa