Ei kauniimpaa

Ikeensä alle on murtunut mies
 Murhe toista jalkaa hautaan jo vie
 Kohtalonsa kai ennalta ties
 Kovin on pitkä ja kivinen tie
 Yön harso päälle maan kun laskeutuu
 Valon yössä näkee ja sitä kohti kurottuu
 Ei kauniimpaa hetkeä voi saada aikaan mikään muu
 Kuin liekki toivon lepattaa yön pimeyteen
 Se lohduttaa ja uuden aamunkoiton säteen kirkastaa
 Yö väistyy pois ja tuska hälvenee
 Vain kaipaus jäljelle jää
 Epätoivonsa suosta nousee vanha ja väsynyt mies
 Aamuaurinko voimia antaa katkennut on pimeyden ies
 Pellon laidalla seisoo ihmetellen elämää
 Katseen taivaalle nostaa ja kiitosvirren virittää
 Ei kauniimpaa hetkeä voi saada aikaan mikään muu
 Kuin liekki toivon lepattaa yön pimeyteen
 Se lohduttaa ja uuden aamunkoiton säteen kirkastaa
 Yö väistyy pois ja tuska hälvenee
 Vain kaipaus jäljelle jää