Ja Viimein On Yö

Ammoin hämär jumalten täytti vanhan taivaan
 Vanhan taivaan
 Kun suvi-illan punaisella hurme maalas kuolleeks
 Vanhan maailman
 Hänet harmajaiseen hautaan laski
 Marras ulvoen
 Äänin kauheiden aaveiden
 Mustin sanoin riimut taian laittoi maahan hyiseen
 Jotta nousis kerran voimaan
 ♪
 Huoli kulmainsa yllä toivoi kuolemaa
 Taisto syynsä etsiä unholaa
 Kuin tarujen sankar, hänen tekonsa muistetaan
 Vaan rinnassaan kaipuu haudan unen usvaan
 Ja viimein on yö
 Haavat hiljaa huokailee
 Tää toivoton yö
 Jona tähdet hiljenee
 Kalpain kalske täyttää ilman surman tulella
 Sodan surujen soinnuilla
 Harmajaiseen hautaan kaipaa uneen ikuiseen
 Laulun sanoissa elääkseen
 ♪
 Ammoin hämär jumalten täytti vanhan taivaan
 Sineen sytytti maailman harmaan
 Veren kuohut, vimma sydämen hälle liiaksi kävikin kantaa
 Kosto kauhun raskaana painaa
 Ja viimein on yö, haavat hiljaa huokailee
 Ja painaa päänsä murheeseen
 Tää toivoton yö, jona tähdet himmenee
 Ja laskee hiljaiseen