Halla-ahot

Hurja leijona vihaan vihki kaltaisensa
 Ja muut alisti. Miksei kukaan estänyt?
 Niin kylmettyivät päät ja pakastuivat Pohjolan säät
 Ydintalvi on jo kuusi vuotta kestänyt
 Leijona marssii Suomen nimeen, vieraita kuonoja vastaan
 Ei siedä Kanarian lintua, ei kissaa Persiasta
 Kun katsoo meihin päin, se katsoo saaliiseen tai renkiin
 Ei pystykorvakaan hauku, koska tahtoo jäädä henkiin
 On luonto laonnut, emot mahoja
 Ja vanhat viljamaat hyisiä halla-ahoja
 Tuon rajan yli niiden syliin milloinkaan et mennä saa
 Lippusiimojen sillä puolen hanget punertaa
 Sinne jäi kai äitikulta, eksyi niiden käpäliin
 Me juostaan pakoon siksi ettei sinulle käy niin
 Ei saatu koottua lunnasrahoja
 Jäi tassuihimme vain hyisiä halla-ahoja
 Täällä halla rehottaa
 Vaan ei saa luovuttaa
 Vaikka leijona paraateja piti jo
 Vielä kerran nousee pelastava aurinko
 Saa kaikki sydämet ja halla-ahot sulamaan
 Niin valo valtaa maan
 Ja pimeys on polvillaan
 Uskotaan
 ♪
 Leijona määrää: "Toveri! Väärää eläinseuraa vältä."
 Siitä joukkonsa hulluuntuu. Tulos näyttää tältä
 Sekametsä huokaa hiljaa, kahisee kuivuuttansa
 Vailla valoa kituuttaa kuin karkotettu kansa
 On nestehukka, latvat lahot
 Ei ravinteita jaa hyiset halla-ahot
 Täällä halla rehottaa
 Vaan ei saa luovuttaa
 Vaikka leijona paraateja piti jo
 Vielä kerran nousee pelastava aurinko
 Saa kaikki sydämet ja halla-ahot sulamaan
 Niin valo valtaa maan
 Ja pimeys on polvillaan
 Päivä päivältä tasa-arvo lähenee
 Ja kun se viimein täällä on, niin viha vähenee
 Saa kaikki sydämet ja halla-ahot sulamaan
 Vaikket uskoisikaan
 Vaikket uskoisikaan
 Minä uskoa saan